Toukokuun kohtaus

Noin klo 4.30 aamuyöllä heräsin Dinon kohtaukseen. Se nukkui sohvalla ja kohtaus tuli päälle. Kesti hurjan vähän aikaa, ehkä 10 sekuntia. Jaaha, ja tätä kirjoittaessa Dino sai isomman kohtauksen ja perään 1-2 pientä tärinää. Nyt on meneillään vaihe kun koira ravaa päämäärättä pitkin kämppää.

Annoin 140 mg Barbivetia lisää (en kerralla) ja peräpuikon.

"Dino on hieno koira"

Oih ja voih. Dino lepuuttaa päätään mun sylissäni. Se on saanut eilen ja toissapäivänä vielä tärinäkohtauksia, jalat meinaa mennä alta.

Annoin eilen yhden ylimääräisen Barbivetin.

Kysyin, tai totesin oikeastaan, Henkalle eilen, että mitä jos lääkkeet ei auta. Mitä mäkin sellaisia ääneen huuteleen. Joskus vaan suru on liian suuri kun ajattelee koko helvekon epilepsiaa.

Nyt meillä on taas kaikki hyvin. Dino on hieno koira <3

Lisää kohtauksia

Herättiin Henkan kanssa yöllä klo 02 Dinon kohtaukseen. Lyhyt kohtaus, max 20 sekuntia sohvalla. Dino vinkui kuin olisi pelännyt kohtauksen jälkeen. Kesti hetken aikaa ja uusi kohtaus. Vasta toisen kohtauksen jälkeen Dino suostui syömään lääkkeet lihapullan sisässä.

Puoli neljään saakka yöllä ravaamista ulkona & sisällä. Nappasin tyynyn ja peiton jo valmiiksi sohvalle ja torkuin siinä koko yön että edes Henkka saisi nukkua.

Tänään soitto Aistiin. Mitä tehdään?

Liian vähän lääkettä?

Jouduin eilen (29.3.) antamaan Dinolle kaksinkertaisen annoksen lääkettä, eli yhteensä 180mg barbivetia. Se sai sätkyjä eli pieniä kohtauksia ja jalat lähti kaksi kertaa alta. 

Ihmettelinkin aiemmin kun häkissä kopin katolla sen suusta selvästi valui kuolaa ja vettä - mitä ei ikinä koskaan muuten tapahdu. Ajattelin että se on käynyt lutraamassa lätäköissä mutta ei se sitä ollut. Dino myös jatkuvasti hakeutui läheisyyteeni. Se kyllä muutenkin seurailee aika tiiviisti tekemisiäni mutta nyt huomasin että se ei ollut kunnossa.

Isolta kohtaukselta vältyttiin mutta mielestäni koira ei ole vieläkään kunnossa. 

Mitähän tässä seuraaavaksi. On ilmeisesti otettava soitto Vantaalle Aistiin. Ilmeisesti lääkemäärä ei enää riitä?

Ei jäänyt aamuisiin kolmeen kohtaukseen tämän päivän painajainen. Se jatkuu edelleen. Dino sai uuden kohtauksen suorilta jaloiltaan hieman ennen kymmentä.

Kolme kohtausta aamulla

05.35. Kolme kohtausta sohvalla. Dino teki asiansa sisälle kohtausten jälkeen ensimmäistä kertaa.

Kaliumbromidia mennyt vasta vajaan kuukauden verran. Odotellaan josko se auttaisi.

Nyt Dino nukkuu oven edessä.

Uskon, että ihmisellä on taito aavistaa tulevaa. En saanut viime yönä unta, pyörein ja kääntyilin sängyssä. Ihan kuin odottaen kohtausta.

Pari edeltävää päivää Dino käyttäytyi eri tavalla. Nyt sen huomaan. Se hakeutui jalkojemme alle nukkumaan jos istuimme esim. sohvalla. Sunnuntaina suupielistä valui kuolaa ja mielestäni se oli omituista, sanoinkin siitä Henkalle. Sitä se kaikki taas oli, tuloillaan oleva kohtausrypäs.

Aistin jälkeen & kohtauksia

Aistin käynnistä jäi käteen hyvä mieli. Sigitas on pirun hyvä lääkäri. Saimme reseptin kaliumbromidille. Liuosta annetaan Barbivetin lisäksi 1 millilitra kaksi kertaa päivässä.

Dino sai kohtauksen 23.2. (to ja pe välisenä yönä).

Edellisenä yönä kohtauksia tuli peräjälkeen kolme. Dino nukkui sohvalla kun kohtaukset alkoivat. Henkka laski että viimeisin kohtaus kesti 12 sekuntia. Minä en ymmärrä ikinä laskea, en muista sellaista. Suretti vaan taas niin helvetisti.

Kun Dino tokeni edes hieman, annoin sille juuston sisällä 90 mg barbivetia lääkärin ohjeiden mukaan. Lisäksi laitettiin Dinolle Stesolidin peräpuikko.

Puin toppavaatteet päälle ja laitoin Dinolle pannan. Lähdettiin ulos asioilla ja hengittämään raikasta ilmaa. Ei sille taas mitään voinut, itkuhan siinä pääsi.

Kamala on tämä sairaus, ei voi muuta sanoa. Yöllä ei nukuttu, Dino on niin levoton kohtausten jälkeen. Se pääsi meidän viereen nukkumaan, mutta ei viihtynyt oikein siinäkään kuin hetkittäin. Neljä kertaa yön aikana käytiin ulkona että koira pääsi asioille.

Nyt taas kaikki hyvin, niinhän se menee. Uuden lääkkeen vaikutus tiedetään vasta kolmen kuukauden päästä. Huoh.