Ilman koiraa ei olisi mitään

Hyvää Ystävänpäivää.

Miettikää, mitä teidän koiranne on teille opettanut.

Minulle erityisesti Dino on opettanut suvaitsevaisuutta. Hetkessä elämistä. Anteeksiantoa ja riitojen välttämistä. Välittämistä. Huolehtimista. Rakkautta.

Kunpa saisin sinut pitää vielä kauan...

Meidän ajatuksemme ovat nyt Dinon koiraystävän luona. Hän taistelee nyt hengestään ja me toivomme parantavia tuulia täynnä rakkautta.

Pelkkää kysymysmerkkiä

Kävimme kontrollissa Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa 6.2.

Dino tutkittiin, otettiin verikokeet ja seurattiin mm kävelyä.

Maksa-arvot edelleen koholla (afos) noin 1500, viimeksi oli noin 1800.

Asentotunnot jaloista vähän heikentyneet. Samoin uhkausvasteet symmetrisesti.

Dino on myös lihonnut vuoden aikana monta kiloa. Olen jopa vähentänyt annoksia.

Verikoetuloksista uutena löydöksenä on munuaisarvojen (yhden) liian suuri arvo maksimi on 116 ja dinolla se oli 121. Tämä voi olla merkki alkavasta munuaisten vajaatoiminnasta.

Lääkkeitä muutettiin. En ole tästä järin innoissani. Topiramat tuplattiin, niitä annetaan nyt 6 tablettia päivässä. Liuos (kaliumbromidi) vaihdettiin tabletteihin, niitä 4 päivässä. Sitten vielä barbivet 1,5 tabl päivässä. Topiramatit ovat kalliita enkä saa niistä mitään korvauksia eikä vakuutus ole kattanut enää aikoihin mitään. 60 pilleriä maksaa noin 75€.

Tässäpä faktat. Dino on tosi väsynyt. Mutta sitten taas innostuu ihan älyttömästi lenkille menosta. Mitään puhettakaan ei ole ollut lopettamisesta. Nyt vaan on taas vaikea jakso jonka toivoisi loppuvan.

Kohti kontrollia

Dino sai kaksi isompaa kohtausta perjantaina 25.1. Niiden kellonaika yllätti: oli vasta iltakahdeksan. Aiemmin Dino ei ole saanut kohtauksia tuohon aikaan päivästä.

Kohtauksia tuli kaksi, molemmat sohvalla. Jälkimmäinen näytti hurjemmalta ja se tuntui kestävän muutaman sekunnin normaalia kauemmin. Pelästyin ja annoin Henkan hoitaa tilanteen. Kuitenkin jälkitila oli edellisiä kertoja lyhyempi. Ehkä maksimissaan tunnin koira hoippui ja oli levoton kunnes nukahti.

Osasyynä kohtaukselle voi olla pienet tapahtumat kotona. Dino söi saman viikon keskiviikkona kilon verran suklaakarkkeja ja seuraavana päivänä repi roskiksen auki ja veteli sieltä muun muassa marenkeja. Saattaa siis olla, että lääkkeet eivät kaikki ehtineet imeytyä kun koira oksenteli tämän tästä.

Edellisestä kohtauksesta on kuitenkin melkein kuukausi aikaa. 

Dino on kuitenkin mielestäni ollut normaalia väsyneempi ja hoippuraisempi pari viikkoa. Keskiviikkona kohti kontrollia, onneksi.