Minä rakastan tuota meidän koiraamme, Dinoa. Miten valloittava se onkaan. Eilen me katselimme televisiota yhdessä, Dino makoili sylissäni.
Messumatkalta saapuessani vastassa oli kaksi unenpöpperöistä mutta niin iloista koiraa. Juku tuli tervehtimään heti ovelle ja Dinon bongasin pyykkitelineen alta. Siellä se venytteli ja hitaasti kipitti luokseni. Voi sitä iloa! Miten hienoa onkaan saapua kotiin kun rakkaat odottavat aina iloisesti jälleennäkemistä.
Dinolla oli mennyt koko viikonlopun ajan kaikki hienosti. Ei mitään hätää, ei yhtään. Jukun kanssa saivat rouskuttaa hirvenluita tarhassa. Eilen me laitoimme koirille uuden kopin häkkiin ja toinen vanhoista siirtyi tarhaan. Nyt saa talvi tulla kun kaikki on kunnossa.
Syksy on ollut todella rankkaa aikaa, mutta kuten Laura kirjoitti, koirassa on enemmän kaikkea muuta kuin se sairaus, mikä se ikinäkin sitten on. Dino ei ole surkea ja raukka, se on virtaa täynnä oleva rasavilli ja toisinaan taas hellyydenkipeä nautiskelija. Sen kanssa ei ole koskaan tylsää.
Postissa on nyt tulossa kolmas lääkeresepti, mutta aion odottaa vielä ennen kuin otamme sen käyttöön. Ehkä sitä ei tarvitakaan? Ehkä positiiviset ajatukset saivat Dinon voimaan paremmin. Mistä sen tietää?
Virilo-kookosöljyä on laitettu ruokaan aamuin illoin. Sitä pitää jo hakea lisää.
Ja hei, täällä on pakkasta, ihanaa!
Messumatkalta saapuessani vastassa oli kaksi unenpöpperöistä mutta niin iloista koiraa. Juku tuli tervehtimään heti ovelle ja Dinon bongasin pyykkitelineen alta. Siellä se venytteli ja hitaasti kipitti luokseni. Voi sitä iloa! Miten hienoa onkaan saapua kotiin kun rakkaat odottavat aina iloisesti jälleennäkemistä.
Dinolla oli mennyt koko viikonlopun ajan kaikki hienosti. Ei mitään hätää, ei yhtään. Jukun kanssa saivat rouskuttaa hirvenluita tarhassa. Eilen me laitoimme koirille uuden kopin häkkiin ja toinen vanhoista siirtyi tarhaan. Nyt saa talvi tulla kun kaikki on kunnossa.
Syksy on ollut todella rankkaa aikaa, mutta kuten Laura kirjoitti, koirassa on enemmän kaikkea muuta kuin se sairaus, mikä se ikinäkin sitten on. Dino ei ole surkea ja raukka, se on virtaa täynnä oleva rasavilli ja toisinaan taas hellyydenkipeä nautiskelija. Sen kanssa ei ole koskaan tylsää.
Postissa on nyt tulossa kolmas lääkeresepti, mutta aion odottaa vielä ennen kuin otamme sen käyttöön. Ehkä sitä ei tarvitakaan? Ehkä positiiviset ajatukset saivat Dinon voimaan paremmin. Mistä sen tietää?
Virilo-kookosöljyä on laitettu ruokaan aamuin illoin. Sitä pitää jo hakea lisää.
Ja hei, täällä on pakkasta, ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti