Dino sai kohtauksen 23.2. (to ja pe välisenä yönä).
Edellisenä yönä kohtauksia tuli peräjälkeen kolme. Dino nukkui sohvalla kun kohtaukset alkoivat. Henkka laski että viimeisin kohtaus kesti 12 sekuntia. Minä en ymmärrä ikinä laskea, en muista sellaista. Suretti vaan taas niin helvetisti.
Kun Dino tokeni edes hieman, annoin sille juuston sisällä 90 mg barbivetia lääkärin ohjeiden mukaan. Lisäksi laitettiin Dinolle Stesolidin peräpuikko.
Puin toppavaatteet päälle ja laitoin Dinolle pannan. Lähdettiin ulos asioilla ja hengittämään raikasta ilmaa. Ei sille taas mitään voinut, itkuhan siinä pääsi.
Kamala on tämä sairaus, ei voi muuta sanoa. Yöllä ei nukuttu, Dino on niin levoton kohtausten jälkeen. Se pääsi meidän viereen nukkumaan, mutta ei viihtynyt oikein siinäkään kuin hetkittäin. Neljä kertaa yön aikana käytiin ulkona että koira pääsi asioille.
Nyt taas kaikki hyvin, niinhän se menee. Uuden lääkkeen vaikutus tiedetään vasta kolmen kuukauden päästä. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti